Uhkapelaaminen on jännitystä ja hupia tarjoava viihdemuoto, ja ihmiset ovatkin harrastaneet uhkapelaamista tuhansia vuosia. Pelaajat asettavat panoksensa luottaen tietyn lopputuloksen toteutuvan, ja ottavat riskin voiton toivossa. Joillekin pelaajille uhkapelaaminen ei jää pelkäksi hauskanpidoksi, vaan muuttuu pakonomaiseksi toiminnaksi. Mahdollisuus voittaa huomattavan kokoisia palkintoja on monelle ihmiselle koukuttavaa. Ajan kuluessa pelaamisen lopettaminen ja budjetissa pysyminen muuttuu aina vain hankalammaksi, ja hauskaksi ajanvietoksi tarkoitettu viihde muuttuu pakkomielteeksi, joka uhkaa sekä pelaajien itsensä että heidän läheistensä elämää. Tämä on uhkapeliriippuvuuden keskeinen merkki.
Uhkapeliriippuvuus on impulsiivisuuden kontrollointiin liittyvä ongelma, jota nimitetään myös ludomaniaksi. Peliriippuvainen henkilö jatkaa pelaamista, vaikka sillä olisi negatiivisia vaikutuksia sekä pelaajaan itseensä että tämän ympäristöön. Peliriippuvuuden oireet voivat vaihdella sitä mukaan, millaisia rahapelejä pelataan. Niille, jotka pelaavat pakonomaisesti, rahapelaaminen on alkanut viihteenä, mutta kun omalle kohdalle osuu suurempi voitto, pelaamisesta voi tulla ongelma. Joskus pienemmätkin voitot voivat laukaista suunnan kohti ongelmaa. Moni uskoo virheellisesti, että kaikki rahapeliriippuvaiset ovat kykenemättömiä kontrolloimaan haluaan pelata. Osa nimittäin kykenee päättämään milloin pelaa, mutta jos pelaaminen alkaa haitata muuta elämää, toiminta on muuttunut ongelmalliseksi.
Kun henkilöllä ei ole mitään kontrollia pelihaluihinsa, hänet voidaan luokitella pakonomaiseksi pelaajaksi. Tämän tyyppistä pelaamista kutsutaan myös patologiseksi pelaamiseksi, ja tällainen pelaaja ylittää toistuvasti omat rajansa. Pakonomaisesti pelaavat kokevat pelaamisen vastustamattomana, ja he jatkavat pelaamista negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Negatiiviset vaikutukset voivat koskea niin heitä itseään ja heidän arkielämäänsä, talouttaan, läheisiään, ja usein lopulta näitä kaikkia. Vaikka he jollain tasolla ymmärtävät, että oma taloudellinen tilanne ei sallisi pelaamisen jatkamista, tämä ei estä pelaamista ja suurtenkin panosten asettamista.
Tämän tyyppinen pelaaminen on osittain samankaltaista pakonomaisen pelaamisen kanssa. Erona on, että jatkuvasti pelaaville on vielä jonkinlainen kontrolli pelaamiseensa, ja voi mennä pitkiäkin aikoja ilman, että peliriippuvuuden merkkejä ilmaantuu. On mahdollista, että tämän tyyppiset pelaajat pystyvät olemaan viikkoja ja jopa kuukausia ilman pelaamista. Pakonomaisen pelaamisen vaara on kuitenkin jatkuvasti läsnä, ja silloin pelaamisen lopettaminen on huomattavasti vaikeampaa.
Kun henkilö jatkaa pelaamista, vaikka häviöputki pitenee pitenemistään ja hän ajattelee jatkuvasti uusien panosten asettamista, kyseessä on hyvin todennäköisesti ongelmapelaaja. Vaikka nämä henkilöt yrittävät vastustaa kiusausta pelata, he laiminlyövät elämänsä velvollisuuksia ja aloittavat silti pelaamisen. Lopulta rahapelaaminen aiheuttaa huomattavia häiriöitä arkielämässä, ja vaikuttaa negatiivisesti pelaajan omaan ja tämän läheistensä elämään.
Peliriippuvuuden ulkoisia merkkejä ja oireita voi olla hankala huomata. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin vaikka alkoholiriippuvuuden kanssa, peliriippuvuutta on helpompi pitää piilossa. Rahapeliriippuvuuden aiheuttamat ongelmat voivat edetä hyvinkin pitkälle, ennen kuin pelaaja itse tai pelaajan läheiset huomaavat tilanteen. Ongelmaa voi olla hankala havaita ongelmapelaajien ja jatkuvasti pelaavien kanssa, sillä riippuvuuden merkit jäävät helposti huomaamatta.
Jos henkilöllä esiintyy seuraavia merkkejä tai hän itse kokee alla lueteltujen merkkien koskevan itseään, kyseessä on peliriippuvuus. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmä The Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5) esittää, että henkilöllä tulee esiintyä ainakin 4 alla olevaa oiretta kuluneen 12 kuukauden aikana, jotta kyseinen henkilö voidaan määritellä peliriippuvaiseksi. Nämä oireet ovat:
Vaikka oireiden lukeminen voi auttaa jokaista pohtimaan omaa pelaamistaan ja ehkä tunnistamaan itsensä, virallisen diagnoosiin tarvitaan enemmän. Jos olet huomannut itsessäsi vähintään neljä yllä kerrottua oiretta, yhteydenotto mielenterveyden ammattilaiseen on paikallaan.
Riippuvuuksiin erikoistuneet osaavat diagnosoida ongelman, ja voivat kertoa, onko kyseessä pelkästään peliriipuvuus vai onko kyseessä muutakin, mikä tarvitsee hoitoa. Moni peliriippuvainen kärsii myös muista sairauksista ja häiriöistä, kuten huumausaineiden väärinkäytöstä, masennuksesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ADHD:sta.
Ei ole täysin varmaa, mikä tekee ihmisestä peliriippuvaisen. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten suuret ensivoitot, mielenterveydenongelmat ja rahantarve.
Yksi keskeinen syy sille, miksi joku kärsii peliriippuvuudesta, johtuu aivojen reagoinnista uhkapelaamiseen. Tutkimusten mukaan aivot tuottavat neurologisen reaktion kun ihminen voittaa uhkapelissä. Tämä reaktio on keskeistä muissakin addiktion muodoissa, esimerkiksi kokaiiniriippuvaisilla. Tämän lisäksi pakonomainen pelaaminen on yhdistetty hyvän olon tunnetta tuottavien kemikaalien puutteeseen aivoissa. Myös muita biologisia tekijöitä on todettu, kuten addiktiolle altistavia geenejä. Tämä tarkoittaa, että osa ihmisistä on geeniperimänsä takia alttiimpia riippuvuuden syntymiselle.
Myös se, miten ihminen ymmärtää uhkapelaamisen, vaikuttaa peliriippuvuuden syntyyn. Tappioiden jahtaaminen, mikä on uhkapelaamisessa yleistä, voi johtaa riippuvuuden kehittymiseen. Kun toistuvista tappioista huolimatta pelaaja toivoo seuraavan panoksen johtavan voittoon, hän kieltäytyy uskomasta pelaamisen aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin elämässään ja haitallinen kierre syvenee. Toivo voittamisesta säilyy, vaikka tappioiden summa kasvaa.
Lisäksi useiden voittokertojen mahdollisuus kolikkopeleissä voi altistaa riippuvuudelle. Tämä on todennäköistä eritysesti nopealiikkeisillä pelaajilla, jotka nauttivat nopeista peleistä, kuten sloteista, jossa tuloksen saa tietää samantien. Myös se, että pelaaja voittaa suuresti, voi olla osatekijänä peliriippuvuuden syntymiselle. Tämä korostuu erityisesti niissä tapaukissa, jossa voittosumma on todella suuri ja auttaa hyvittämään hävittyjen rahojen summaa. Halu ja toivo voittaa suuria summia uudelleen on erittäin houkuttelevaa, ja voi johtaa suurienkin summien panostamiseen. Ymmärrys siitä, että uhkapelaaminen on tuurista kiinni eikä taattua lopputulosta ole, unohtuu herkästi.
Pakonomainen pelaaminen voi saada alkunsa kovasta rahantarpeesta, työpaikan menetyksestä tai stressistä. Vaikka peliriippuvuus ei ole geneettisesti periytyvää, taloudessa peliriippuvainen vanhempi voi vaikuttaa lastensa riippuvuuden syntymiseen. Tämä voi tapahtua niin suoran opettamisen kuin passiivisemman vaikuttamisen kautta. Myös paljon pelaavat ystävät tai elinympäristö, jossa mahdollistetaan runsas pelaaminen voi olla yksi tekijä peliriippuvuuden synnyssä.
Mikään lääkitys ei suoraan aiheuta peliriippuvuutta, mutta on olemassa joitakin tiettyjä lääkkeitä, jotka voivat tehdä riippuvuudesta todennäköisempää. Esimerkiksi antipsykoottinen lääkitys ja dopamiiniagonistit ovat yhdistetty korkeampaan todennäköisyyteen peliriippuvuuden kehittymiseen.
Peliriippuvuus kehittyy ongelmaksi pikkuhiljaa, ja se tunnistetaan vasta, kun peruuttamatonta vahinkoa on tapahtunut. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työpaikan menettämistä, suuria taloudellisia tappioita, ihmissuhteiden kariutumista tai ongelmia virkavallan kanssa, jos pelaamista on täytynyt rahoittaa laittoimin keinoin.
Peliriippuvuudesta on kuitenkin näkyviä merkkejä, joita voi tarkkailla ja hakea apua ajoissa. Jos tunnistat itsesi ylläkuvatusta peliriippuvaisuuden oirelistasta, ensimmäiseksi sinun kannattaa myöntää asia itsellesi ja tunnustaa, että pelaamisesta on tullut ongelma. Yksi peliriippuvuuden hoito-ongelmista on, että henkilö kieltää asian eikä hae apua tarpeeksi ajoissa. Jos koet, että pelaamisesta on tullut pakonomaisempaa ja läheisesi ovat ilmaisseet huolensa pelaamisestasi, avun hakeminen on tärkeää.
Ei ole tavatonta, että pelaajat yrittävät oikeuttaa peliriippuvuutensa ongelmia, ja peitellä ja vähätellä kontrollin menettämistä ja ongelmien pahenemista. Pakonomaisesti pelaavat eivät pysty asiaa peittelemään, mutta ongelmapelaajat kylläkin. Ongelmien vähättely voi tuntua siinä hetkessä hyvältä ajatukselta, mutta loppupelissä vain pahentaa asiaa ja vaikeuttaa ongelman ratkaisemista.
Peliriippuvuuden hoidon ensimmäinen askel on ongelman tunnistaminen ja tunnustaminen. Vasta tämän jälkeen riippuvuudesta voidaan alkaa irtautua. Onneksi tarjolla on lukuisia itseavun strategioita, joiden kautta voit pyrkiä irtautumaan riippuvaisuudesta. Osa näistä strategioista löytyy alta.
Pelaamisen lopettaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Tarjolla on monenlaisia hoitovaihtoehtoja sekä ongelmapelaajille että pakonomaisesti pelaaville. Yksittäistä hoitomuotoa ei ole julistettu viralliseksi keinoksi katkaista peliriippuvuus. Tästä huolimatta, seuravaat keinot voivat helpottaa lopettamista:
Psykoterapian on todettu olevan tehokas keino hoitaa peliriippuvuutta sekä pelaamiseen jälleenrepsahtamista. Ammattilaisterapeutin tai psykiatrin asiantuntemus aiheesta voi auttaa peliriippuvuuden kanssa elämistä. Tämä strategia voi olla hedelmällisempi, jos pelaajalla on muita psykiatrisia ongelmia, jotka ovat osasyynä pelaamiseen. Ammattilaisavun kanssa pelaaja voisi samalla saada apua molempiin ongelmiinsa.
On olemassa lääkkeitä, jotka voivat auttaa hillitsemään pelihimoa. Muun muassa masennuslääkkeiden on todettu auttavan peliriippuvaisia.
Monet viralliset tilastot peliriippuvaisten määrästä perustuvat itseraportointiin. Siksi peliriippuvaisten lukumäärä ei ole tarkalleen tiedossa, mutta nykyiset numerot antavat hyvin osviittaa ongelmasta.
Kanadassa peliriippuvaisten määrä koko väestöstä on 3%. Tämä tarkoittaa, että yli miljoona kanadalaista kamppailee peliriippuvuuden kanssa. Yhdysvalloissa ongelmapelaajia on 2 – 3% koko väestöstä. Peliriippuvaisia on noin 1% koko väestöstä.
Suomessa rahapelieongelmaisten määrää tutkitaan säännöllisin väliajoin. Rahapeliriippuvuutta on todettu olevan 1,4% suomalaisista, eli noin 52 000 ihmisellä. Jonkinasteisista rahapeliongelmista kärsii kuitenkin jopa 3% koko Suomen väestöstä.
Luvut ovat hieman suurempia Iso-Britanniassa. YouGovin teettämä gallupkysely paljasti, että jopa 2,7% väestöllä, eli 1,4 miljoonalla ihmisellä, on ongelmia pelaamisen kanssa. Luku ei ole virallinen, ja UK Gambling Comission arvelee riippuvaisten lukumäärän olevan 0,7% väestöstä.
Yllämainittujen lukujen perusteella miehet kärsivät pelaamiseen liittyvistä ongelmista naisia enemmän. Miehistä kehittyy myös todennäköisemmin peliriippuvaisia. Suuri ongelma on, että avuntarjonnan paljoudesta huolimatta, moni mies ei löydä ongelmiinsa apua. Joskus muutama onnekas kykenee päihittämään ongelmapelaamisen muuttamalla tapojaan, muuttamalla elämäntyyliään tai perheen ja läheisten tuen avulla. Moni kuitenkin jatkaa vanhoja tapojaan ja menettää ison osan elämästään ongelmapelaamiselle ilman, että saa tarvittavaa apua ongelmiinsa.
Peliriippuvuus aiheuttaa useita ongelmia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Osa näistä ongelmista on helppo osoittaa, kun taas osa vaatii tarkempaa huomiointia.
Taloudelliset ongelmat ovat erittäin yleisiä ongelmapelaajien keskuudessa. Monissa tapauksissa tällaiset pelaajat pelaavat velaksi ja joskus menettävät autonsa, kotinsa ja paljon muuta rahallisesti arvokasta omaisuuttaan. Pakonomaisesti pelaaville taloudelliset menetykset eivät ole ainoa ongelma, vaan he voivat onnistua hankaloittamaan myös perheensä, ystäviensä ja tuttaviensa taloutta. Joskus pakonomaisesti pelaavat onnistuvat rahoittamaan pelaamistaan työpaikkansa kautta, jolloin vastassa voi olla ongelmia lain kanssa.
Jatkuva pelaaminen voi aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia. Tämä johtuu siitä, että ongelma aiheuttaa vaikeuksia siihen, miten ihminen elää ja ajattelee. Pelaaminen voi aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia ja ihmissuhteiden kariutumista. Peliriippuvuus voi laukaista myös muita mielenterveysongelmia, kuten itsetuhoisuutta, ahdistusta ja masennusta.
Pakonomaisesti pelaavat kärsivät itse, mutta aiheuttavat kärsimystä myös läheisilleen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joiden vanhemmat ovat ongelmapelaajia, saattavat kärsiä keskivertoa enemmän hyväksikäytöstä ja perheväkivallasta. Lisäksi näillä lapsilla on korkeampi todennäköisyys kehittyä itse addikteiksi ja sairastua mielenterveysongelmiin.
Koska peliriippuvaisuuden merkit pysyvät usein pitkään piilossa, läheisten voi olla vaikea huomata ongelmaa ennen kuin suurin vahinko on jo tapahtunut. Tästä huolimatta on olemassa merkkejä, joita kannattaa tarkkailla.
Osa niistä ovat seuraavia:
Nämä ovat merkkejä siitä, että henkilöllä saattaa olla ongelma. On kuitenkin muistettava, että jos toteat läheiselläsi olevan ongelmia pelaamisen kanssa, heitä ei tule nöyryyttää tai tuomita riippuvuudestaan. Tämä ei nimittäin auta, eikä myöskään uhkailu tai pelaamisen lopettamisen pakottaminen. Sen sijaan se kannustaa peliongelmaista piilottamaan ongelmansa, jolloin avun saanti on entistä vaikeampaa.
Kun huomaat yllä mainittuja merkkejä, on tärkeää, että tutustut aiheeseen peliriippuvuutta hoitavilta sivuilta. Tuen antaminen on tärkeää jokaiselle, joka pyrkii voittamaan addiktionsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että addiktille tulisi tarjota taloudellista apua tai maksaa heidän kerryttämiään velkojaan. Sen sijaan avunanto sisältää hoitoprosessiin osallistumista ja ohjaamalla peliongelmainen taloudellisten ongelmien kanssa auttavien tahojen piiriin.
Peliriippuvaisuuden kanssa kamppailevaa läheistä voi olla hyvin hankala auttaa. Riippuvaisuudesta kärsivän on itse myönnettävä avun tarve, ja vasta tämän jälkeen läheiset voivat auttaa ammattilaisavun etsinnässä. Joskus myös suoraan puhuminen on paras ratkaisu.
Jotta hoidon saaminen ja parantuminen etenisi mahdollisimman sujuvasti, tukijoiden tulee osoittaa tukensa sekä positiivista asennetta, samalla kun osoittavat huolensa addiktin elämäntilanteesta. Tilannetta voi auttaa, jos useampi riippuvaisen läheinen osoittaa huolensa ja tukensa.
Joissakin tapauksissa yhteydenotto ammattilaiseen ensimmäisenä askeleena voi olla paras ratkaisu. Apua tarjoavat erilaiset järjestöt, jotka auttavat ja neuvovat, kuinka tilanteessa kannattaa edetä. Esimerkiksi järjestö Peluuri auttaa myös peliriippuvaisten läheisiä.
Itsemurha on yleistä pakonomaisesti pelaavien keskuudessa. Jos havaitset, että läheinen kamppailee masennuksen kanssa, on muuttunut tavallista etäisemmäksi, tai jos sinulla itselläsi on itsetuhoisia ongelmia, yhteyttä kannattaa ottaa auttavaan puhelimeen. Alla löydät linkit:
Jos tarvitset apua peliriippuvuuden kanssa, Suomessa on useita eri auttavia järjestöjä. Nämä järjestöt tarjoavat neuvontaa, tukea ja muita palveluita auttamaan peliriippuvuuden kanssa painivia. Alta löytyvät keskeisimmät Suomessa apua tarjoavat järjestöt:
Tiivistetysti: vastuullisen pelaamisen tarkoitus on ehkäistä peliriippuvuuden syntymistä. Nettikasinot voivat edistää tätä monella tapaa. Kasinot esimerkiksi tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden asettaa pelaamista rajoittavia asetuksia pelitililleen. Tällaisia ovat esimerkiksi peliaikaa ja talletusten määrää koskevat rajoitukset. Kasinot tarjoavat myös listan peliriippuvuuteen osoittavista merkeistä, joita kannattaa seurata. Kasinot voivat myös linkittää sivuilleen peliriippuvaisia auttavia tahoja.
Suomessa rahapelien alaikäraja on 18 vuotta. Yksi vastuullisen pelaamisen tavoitteista on estää alaikäisten rahapelaaminen. Tämä johtuu siitä, että mitä nuorenpana aloittaa pelaamisen, sitä todennäköisemmin pelaamisesta tulee ongelma myöhemmällä iällä. Tämän takia jokaisen pelaajan tulee todistaa ikänsä nettikasinoilla.
Moni pelaaja pelkää osoittavansa riippuvuuden merkkejä tai kiistää ongelmansa. Netissä on tarjolla useita omaa pelaamista arvioiva kyselyitä, joita on mahdollista täyttää ilmaiseksi. Jos kysymyksiin vastaa rehellisesti, ne antavat hyvän kuvan siitä, onko oma pelaaminen terveellä pohjalla. Jos jo nyt koet, että pelaaminen vie elämästäsi enemmän kuin haluaisit, suositeltavaa on ottaa yhteyttä auttavaan tahoon. Suomessa toimii usea järjestö, jonka tehtävänä on auttaa peliriippuvaisia ja pelaamisestaan huolestuneita.
Enemmistö pelaajista pelaa vastuullisesti eikä kehitä pelaamisesta ongelmaa. Moni onnistuu pitämään pelaamisen pelkkänä viihteenä, jonka voi helposti halutessaan lopettaa. Valitettavasti kuitenkin osalle pelaajista pelaamisen lopettaminen on hankalaa. Tämän takia pelibudjetin laatiminen on tärkeää, ja kun sen ylittää, pelaaminen tulee lopettaa. Myös peliaikaan kannattaa kiinnittää samalla tavalla huomiota, ja sopia etukäteen pelaamiseen käytettävä aika. Jos pelaaminen ei enää tunnu hauskalta, kannattaa ottaa tämä merkkinä siitä, että on pidettävä vähintään tauko pelaamisesta.