THL-raportti rahapelaamisesta: Suomalaisten asenne uhkapelaamista kohtaan muutoksessa
THL:n tuore rahapelien väestötutkimus kertoo, että suomalaisten suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut. Nuoret suhtautuvat uhkapeleihin aiempaa kielteisemmin, vanhemmat puolestaan myönteisemmin. Uhkapelejä pelataan Suomessa aiempaa vähemmän.
Pääkohdat
- THL julkaisi tuoreimmat tiedot suomalaisten rahapelaamisesta huhtikuussa 2024.
- Väestötutkimus kertoo, että vaikka valtaosa suomalaisista pelaa rahapelejä, niitä pelataan hieman aiempaa vähemmän.
- Asenne rahapelaamista kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi vanhempien (45–59- ja 60–74-vuotiaat) keskuudessa. Nuoret puolestaan suhtautuvat rahapeleihin aiempaa kielteisemmin.
- Uhkapelaaminen on paitsi vähentynyt myös muuttunut satunnaisemmaksi.
- Vaikka uhkapelaaminen vähenee, peliongelmista kärsivien määrä on lisääntynyt (vuonna 2023 4,2 % vs. vuonna 2019 3 %).
Nuoret kriittisempiä rahapelejä kohtaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tuore, mannersuomalaisten rahapelaamista koskeva väestötutkimus kertoo, että suomalaisten suhde rahapelaamiseen on murroksessa. Nuoret suhtautuvat uhkapelaamiseen aiempaa kriittisemmin kuin taas jotkin vanhempien ikäluokat myönteisemmin.
Vanhemmissa ikäryhmissä nimenomaan 45–59- ja 60–74-vuotiaiden asenteet uhkapelaamista koskaan muuttuivat hieman myönteisemmiksi verrattuna vuoteen 2019 sekä vuoteen 2011.
Nuorempien ikäryhmissä asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä ajanjaksolla.
Erilaisia näkemyksiä eri ikäluokissa
THL:n tutkimuspäällikkö Anne Salosen mukaan suomalaisten asennemuutos on samassa linjassa rahapelien pelaamisessa konkreettisesti tapahtuneiden muutosten kanssa: pelaaminen on ylipäätään vähentynyt ja uhkapeleihin suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin.
”Mielipiteiden osalta oli havaittavissa myös se, että naisten, miesten ja eri ikäisten näkemykset muuttuivat osittain päinvastaisiin suuntiin. Myös yksittäiset mielipidekysymykset jakoivat mielipiteitä”, Salonen toteaa.
Suomalaisten rahapelaamiseen liittyviä asenteita mitattiin erilaisilla väittämillä. Esimerkiksi suurin osa (90 %) vastaajista on sitä mieltä, ettei rahapelien pelaamisen pitäisi kannustaa. Kuitenkin valtaosa vastanneista (58 %) uskoo, että ihmisten pitää olla oikeutettuja pelaamaan rahapelejä aina halutessaan.
Valtaosa suomalaista pelaa rahapelejä
Vuonna 2023 valtaosa 15–74-vuotiaista mannersuomalaisista – 70 prosenttia eli 2,5 miljoonaa ihmistä – oli pelannut rahapelejä edeltäneen vuoden aikana. Suurimman osan suomalaisista peli-ikäisistä voidaan siis katsoa pelaavan rahapelejä ainakin jossain määrin.
Yleisimmin rahapelejä pelaavat Suomessa noin 45–59-vuotiaat miehet. Nettipelaaminen on todella suosittua, sillä jopa 44 prosenttia suomalaista pelasi rahapelejä netissävuonna 2023.
Uhkapelaamisen kokonaiskuva on kuitenkin hieman muuttunut viimeisten neljän vuoden aikana, sillä THL:n mukaan rahapelejä pelataan nyt aiempaa vähemmän ja satunnaisemmin. Rahapelejä pelanneiden määrä väheni vuodesta 2019 vuoteen 2023: vielä vuonna 2019 rahapelejä pelasi noin 78 % suomalaisista, kun nyt sama lukema on vain 70 %.
Rahapelaaminen on lisäksi muuttunut aiempaa satunnaisemmaksi: tyypillisesti suomalaiset pelaavat harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Vuoteen 2015 asti pelaaminen oli tiheämpää, sillä suomalaiset pelasivat yleisimmin kerran viikossa.
Suomalaiset pelaavat yhä harvemmin useita erilaisia pelejä, mutta pelaamiseen käytetään keskimäärin saman verran rahaa kuin aiemminkin: keskimäärin 12,2 euroa viikossa.
Peliongelmat kasvussa – syynä ehkä pelaamistavat
Kuten THL paljasti jo helmikuussa tutkimusraportin ennakkotietona, peliongelmaisten määrä on Suomessa kasvussa. Vaikka uhkapelejä pelataan aiempaa vähemmän, peliriippuvuudesta kärsivien määrä on kasvanut.
THL:n seurantatutkimus kertoo, että 4,2 % kyselyyn osallistuneista joko kokee kärsivänsä peliongelmasta tai on vaarassa kehittää peliongelman. Aiemmassa, vuoden 2019 tutkimuksessa uhkapeliongelmista koki kärsivänsä 3 % vastanneista.
Kaiken kaikkiaan peliongelmista kärsii tällä hetkellä noin 151 000 suomalaista, ja yleisimmin peliriippuvuusongelma koskettaa miehiä ja nuoria aikuisia.
THL:n tutkijan Tanja Grönroosin mukaan peliongelmien lisääntyminen samaan aikaan, kun pelaaminen vähenee, selittyy mahdollisesti pelaamistavoilla. Miesten ja nuorten aikuisten suosivat muun muassa nopeatempoisia nettipelejä, joiden tiedetään voivan aiheuttaa riippuvuutta.
Ulkomaisia pelintarjoajia suosivat miehet ja nuoret
Veikkaus on vielä toistaiseksi rahapelien yksinoikeudellinen järjestäjä Manner-Suomessa, tosin Suomi on siirtymässä osittaiseen lisenssijärjestelmään näillä näkymin vuoden 2026 alussa. Tämä merkitsee rahapelimarkkinoiden avautumista kilpailulle.
Valtaosa suomalaispelaajista pelaa THL:n tutkimuksen mukaan niin sanotussa yksinoikeusjärjestelmässä, eli Veikkauksen peleissä. 15 prosenttia vastaajista oli kuitenkin pelannut myös yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella. Tämä tarkoittaa pelaamista ulkomaisten pelintarjoajien nettipelejä ja Ahvenanmaan Pafin (Ålands Penningautomatförening) pelejä.
Nimenomaan yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia nettirahapelejä pelasi 7 prosenttia vastanneista. Nettipelaaminen on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2019 verrattuna; ainoastaan 45–59-vuotiaiden pelaaminen lisääntyi.
Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä pelaavat Suomessa yleisimmin miehet ja ikäryhmistä 18–29-vuotiaat.
THL:n tutkimus: Suomalaisten rahapelaaminen
- THL on tutkinut suomalaisten rahapelaamista vuodesta 2007 aina neljän vuoden välein.
- Väestötutkimus on tärkein suomalaisten rahapelaamista koskeva tutkimus ja tietolähde.
- Vuoden 2023 tutkimus julkaistiin maaliskuussa 2024. Edellinen julkaistiin vuonna 2019.
- Tutkimukseen otti osaa lähes 6000 Manner-Suomen alueella asuvaa 15–74-vuotiasta.
- Aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyillä sekä puhelinhaastatteluin.
Toimittaja Tomi Asunmaa tuo Uusimmatkasinot-sivustolle tärkeimmät kasinoalan uutiset sekä ilmiöaiheet. Lue lisää hänen tekemistään uutisista ja oppaista.
Lue lisää kirjoittajasta